Vinkkejä kirjan valintaan

Usein oppilaat pyytävät minulta luettavaksi hyviä kirjoja. Yhtä usein olen kuitenkin huomannut, että minun hyvä ei ole oppilaan hyvä. Tiedättehän, makuasioista kiisteleminen ei oikein kannata. Joskus toki tietää, että lähes kaikki tykkäävät jostain teoksesta. Tällainen on ollut Chris Cleaven julma ja hauska Little Been tarina, joka itkettää ja naurattaa paatuneintakin kirjallisuuden vierastajaa.

Kesäkuu oli kylmä ja sateinen.
Sanoisin, että hyvän kirjan löytäminen on lähes yhtä helppoa kuin hyvän ystävän löytäminen (= sarkasmia heh heh). Joistakin kirjoista tietää heti, että ystävä on löytynyt. Toiset kirjat tempaisevat mukaansa vasta sivulla 40.

Esimerkiksi Väinö Linnan Tuntematon sotilas tempaa useimmat mukaansa vasta matkalla rintamalle. (Minut Tuntematon sotilas tempaisi mukaansa vasta toisena opettajavuotena, kun en enää kehdannut teeskennellä, että olin lukenut kirjan.) Sitten taas on niitä kirjoja, joihin yrittää tutustua ja joihin haluaisi tutustua mutta jotka eivät vain avaudu. Yöpöytäni toinen jalka koostuu tällaisista kirjoista. 

On itsestäänselvyys, että lukijan omat mieltymykset, aiemmat lukukokemukset, tiedot ja esim. vaikkapa kuun asento vaikuttavat siihen, millaiset kirjat itse kukin kokee hyviksi.

Joskus hankalaksi koettu kieli voi olla este. Monelle tottumattomalle lukijalle Ranya el Ramlyn Auringon asema on tuottanut vaikeuksia. Joskus kirjailijan naama tai julkisuuskuva ei miellytä. Joskus oikea kirja tulee eteen vääränä aikana. Hyvän kirjan löytminen tuntuu sattumalta. 

Elämän aikana tutustuu moniin ihmisiin, mutta vain joistain tulee hyviä ystäviä. Mutta mitä useammin tarttuu mahdollisuuteen ystävystyä, sitä suurempi mahdollisuus on löytää ystävä. Opettajana toivoisin, että jokainen oppilas löytäisi edes kerran sellaisen teoksen, jonka kanssa aika kuluu yhtä mukavasti kuin hyvän ystävän seurassa.. Helpommin sanottu kuin tehty.

Hyvä teos voi löytyä sattumalta, mutta useimmiten lukija joutuu näkemään vähän vaivaa. Tässä muutama vinkki, joiden avulla onnistut paremmin kirjavalinnoissasi. 


1. Suositukset toimivat, jos sinulla on jotain yhteistä suosittelijan kanssa: Kerttu pitää kirjasta. Kerttu kertoo kirjasta Janinalle. Janina kiinnostuu kirjasta.

Sivupiiristä löydät nuorten ja kirjaston työntekijöiden kirja-arvosteluja. Voit myös itse kirjoittaa arvosteluja ja antaa tähtiä kirjoille. Voit hakea teoksia esim. aihealueittain.

Samalla tavalla suosittelijoina toimivat kirjallisuusblogit. Käyn usein Kirjakissan blogissa, kun etsin uudempaa kevyttä kaunokirjallisuutta.

2. Kannet kutsuvat tai ovat kutsumatta. Kirjailija itse ei tietenkään tee kansia, mutta siitä huolimatta kannet luovat  ensivaikutelman kirjasta. Takakannen esittely kertoo jo paljon enemmän teoksesta, vaikka voi pahimmillaan paljastaa liikaa. Jos haluat nähdä kannet ja lukea takakannet, erinomainen Kirjasampo auttaa. Voit hakea teoksia hakusanoilla. Palveluun voi luoda myös oman kirjahyllyn ja selata toisten kirjahyllyjä. Täältä kannattaa aloittaa.

3. Kirjailija on usein teostensa käyntikortti. Vaikutelma kirjailijasta voi ratkaista, kiinnostaako teos vai ei. Mediasta tutut kirjailijat vaikuttavat jo heti kiinnostavimmilta kuin pelkkä nimi paperilla. Kirjailijoihin voit tutustu Kirjastokaistalla. Uusimmissa videoissa Eva Wahlström ja Ville Haapasalo kertovat kirjoistaan.

Yle Areenassa voi katsoa Aamun kirjaa. Ohjelmassa nykykirjailijat keskustelevat teoksistaan. Vaikka kirjailija ei ole kirjan päähenkilö, voi kirjailijaan tutustuminen auttaa "kaveripyynnön hyväksymisessä".



Sääntö ei koske kirjaston poistomyyntiä.


P.S. Kirjastossa harhailu on suosikkitapani etsiä mielenkiintoista luettavaa. Harhailen kaikilla osastoilla: selailen esille aseteltuja kirjoja, tutkailen tietokirjallisuutta, selailen sarjakuvia ja taidekirjoja.

Tällainen sattumanvaraiseen kohtaamiseen perustuva metodi on hidas ja arvaamaton, mutta viihdyttävä. Sääntöni on, että kotiin saa tuoda korkeintaan kymmenen kirjaa.